Tiger Arena ja loppuloman suunnittelua

 Edellisessä kirjoituksessani lupasin kirjoitella enemmän tiikeriareenasta (Ho Quyen), jota kävimme katsomassa tämän viikon maanantaina. Areena sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta hieman maalaismaisemmassa ympäristössä. Otimme aamulla polkupyörät ja polkaisimme kohti tätä Unescon perintökohdetta. Reitti on suoraa tietä, vaikka poikkesimmekin vahingossa sivutielle jolta löytyi kylläkin kivoja maisemia, suuri hautausmaa ja lehmiä (: Kyseessä on siis 1800-luvun alkupuolella rakennettu ympyränmuotoinen kiviareena, jossa keisari ja ylimysperheet huvittelivat katsomalla tiikereiden ja elefanttien taisteluja. Elefantit ja tiikerit taistelivat keskenään gladiaattorityyliin kuolemaan saakka. Perinteisesti vietnamilaisessa kulttuurissa tiikereitä on pidetty pelättyinä petoina, jotka ovat syöneet avuttomia kyläläisiä ja heidän karjaansa. Elefantteja taas on arvostettu jaloina eläiminä, jotka kuvastivat omistajaperheidensä vaurautta ja elinvoimaa. Taistelut on siis tavallaan pidetty "hyvisten ja pahisten" välisinä kamppailuina. Koska elefantteja arvostettiin enemmän kuin tiikereitä, norsut saivatkin yleensä taisteluissa epäreilun etulyöntiaseman. Tiikereiltä poistettiin kynsiä ja viilattiin hampaita tylsemmiksi, jotta elefantit lähestulkoon aina voittivat ottelut. Tiikereiden ketterä liikkuminen toi showhun vain lisää näyttävyyttä eikä eläinparoilla ollut juurikaan mahdollisuutta voittaa.

 Taisteluesityksiä järjestettiin yleensä kerran vuodessa ja viimeinen pidettiin vuonna 1904. Tämän jälkeen areenalla kuitenkin pidettiin vielä elefanttinäytöksiä vuoteen 1945 asti.

Areenan sisäänkäyntiportti

Sotilaiden ja alempiarvoisten katsojien portaat katsomoon

Muurin aukoista tiikerit saapuivat estradille pienistä kopeistaan

Koppien seinillä on nähtävissä tiikereiden raapimajälkiä

  Parinsadan metrin päässä areenasta on alue, jossa kuninkaallisten sotanorsuja palvottiin ja haudattiin. Long Chau-temppelin paikallinen nimitys on Dien Voi Re eli Itkevien elefanttien palatsi. Arvokkaat eläimet pääsivät omaan hautapaikkaansa heitettyään henkensä (yleensä muutoin kuin tiikeritaisteluissa).

Itkevien elefanttien palatsin vastapäätä oli nätti pikku lampi

Long Chaun pääportti (oviaukot on muuten suunniteltu n.150 cm pitkille)

Norsupatsas

  Kulttuurikohteita ja nähtävyyksiä olisi Huessa vielä vaikka muille jakaa, esimerkiksi keidenkään keisarien hautoja emme ole nähneet. Allekirjoittaneella poikaystävineen alkaa vaan aika käydä jo suhteellisen vähiin ja nyt täytyykin jo suunnitella mitä haluamme loppuajallamme tehdä. Tänään torstaina kävimme ostamassa seitsemälle hengelle bussiliput Hoi Aniin, jossa olemme viikonlopun yli. Ajatuksena on ehtiä tutustumaan siihenkin kaupunkiin edes hieman. Jälleen kerran aioimme lähteä matkaan junalla, mutta Vietnamiin kauneimman junareitin näkeminen ei vaan tahdo nyt meille onnistua. Junia pitäisi kulkea Huen/Da Nangin/Hoi Anin välillä kuusi päivittäin, mutta näistä vain yksi - Huesta klo 5.25 lähtevä - kulkee huomenna. Todennäköisesti junaliikenteen katkeamisen syynä ovat edelleenkin pohjoisessa virtaavat tulvat. Köröttelemme siis taas reilun neljän tunnin ja 120 kilometrin matkan lämpöisessä bussissa huomenaamulla klo 8... (: Seuraavan kerran todennäköisesti kuulette Vietnamin uutisia siis ensi viikolla, kunhan koko konkkaronkka on selvinnyt takaisin "kotikaupunkiin". Lopuksi muutama kuva tiikeriareenan reitin varrelta.

 T: J