Kuukausi takana ja kaksi edessä!

No niin, nyt ollaan kuukausi oleiltu Huen ihanassa kaupungissa ja tunnelmat edelleen loistavat. Hue on kaupunkina juuri sopivan kokoinen, ei liian mahdoton maalaistytölle. Tänne on ollut helppo asettua ja sopeutua. Ihmiset on ystävällisiä ja heihin on helppo tutustua. Tänään opiskelija tytöt joihin tutustuttiin puistossa, haluavat pitää meille pienet juhlat :-) Kun kysyttiin mitä voidaan tuoda tullessamme, vastaus oli "ei mitään, tämä on meille kunnia että saamme pitää teille juhlat"!!

Opiskelija tytöt puistossa.

Ollaan jo tultu tutuiksi katukuvassa, riksakuskitkaan eivät enää niin paljoa ahdistele kuin alussa. Heidän on vaikea ymmärtää että me todellakin haluamme kävellä ympäri kaupunkia ja katsella ympärillemme, emmekä ole aina menossa juuri tiettyyn kohteeseen, "one hour, twenty dongs to citadel, to market". Pyöräily sujuu yllättävät helposti, vaikka liikenne on kaaosmaista välillä, kaikkine pyörineen ja skoottereineen. Autoja liikenteessä on tosi vähän, mutta ne mitkä on ovat sitten tosi hienoja. Jotain mersuja ja semmosia. Skootterilla ajaessa on kypärä pakko, paitsi ei lapsilla. Täällä vallitsee sellainen käsitys, että lapsen pää ei kehity normaalisti jos käytetään kypärää :-( Surullista. Usein koko perhe ajaa samalla skootterilla, äiti, isä ja kaksi lasta.

Olen iloinen että kaksi kuukautta vielä jäljellä, tää on ehkä yksi elämäni ihanimpi kokemuksia monella tavalla. Vietnam, ja se tapa ja tyyli miten ihmiset täällä elävät ja olevat on tehnyt minuun vaikutuksen. Ilon ja onni on mahdollista, vaikka aineellista hyvää ei juurikaan olisi. Toki tämän olen keksinyt jo aiemminkin,mutta täällä se jotenkin konkretisoituu. Oppiminen ja hyvä koulutus on täällä tärkeää, ja lapset ja nuoret haluavat todellakin oppia. Englanti on kieli, minkä osaamisen tärkeyttä täällä korostetaan jatkuvasti, ja ne lapset ja nuoret jotka sitä saavat opiskella ovat onnellisessa asemassa.

Nyt naapuriin kuuntelemaan juoruja ja sitten hierontaa. Meillä on täällä aivan ihana suomi yhteisö hoitsujen ja sossujen kanssa :-) Siitä enempi joku toinen kerta.

Sanna