See you!

 Viimeisimpinä päivinä olemme odottaneet Halloweenia kolmena iltana, vierailleet keisarin haudalla ja 60-luvun vankityrmissä.
Aloitetaan Halloweenista. Tilasimme "olohuoneeseemme" Brown Eyesiin yhdistetyt Halloween/läksiäisjuhlat tämän viikon torstaille. Sovimme omistajan kanssa jo reilusti aiemmin päivämäärästä, ruokatarjoiluista, kakusta ja muusta oheissälästä ja tiedossa oli hauskaa Halloween-pukeutumista niin meidän, kuin henkilökunnankin osalta. Torstaina nökötimme kasvomaalit naamassa, hautapölyä (talkkia) vaatteilla ja noidanhatut päässä hiljaisen Brown Eyesin pihalla. Henkilökunta naureskeli asuillemme, mutta kukaan ei tuntunut tietävän tilatuista kemuista saati ruokatarjoiluista. Omistajaa ei näkynyt missään ja hetken tiedustelujen jälkeen saimme selville, että juhlat ovat joko perjantaina tai lauantaina. Päivät olivat menneet sekaisin. Ilta oli kuitenkin ihan hauska ja perjantaina otimme uusinnan pukeutumisen suhteen. Paikkaa ei oltu vieläkään koristelu ihan täysin loppuun saakka ja paria päivää aiemmin aloitetut seinän maalauksetkin olivat vielä kesken. Saimme kuitenkin juhlamme, ruokamme ja kakkumme! Tarjolla oli vietnamilaista naposteltavaa ja huikean näköinen kakku, joka kuitenkin koostui lähestulkoon ainoastaan kermasta.

Kevätkääryleitä, riisipaperia, kasviksia, kastikkeita ja possua

Privaattijuhliemme kakun koristelua

Lauantaille oli vielä tiedossa jotakin extraa ja lupauduimme silloinkin pistäytymään katsomassa viimesilauksin koristeltua juhlapaikkaa. Kolmantena Halloween-iltanamme tyydyimme pelaamaan pari bilismatsia ja huojuvaa tornia, vaikka sen illan kakku oli vielä paljon meidän kakkuamme hulppeampi.

 Perjantaina ennen juhlia otimme porukalla skootterit allemme ja lähdimme huristelemaan Huen ympäristöön. Tarkoituksena oli etsiä keisari Tu Ducin hautaa ja erästä vankila-aluetta, josta ei lue minkäänmoisissa matkakirjoissa halaistua sanaa. Aikamme ajeltuamme osuimme kuin vahingossa keisarin hauta-alueen porttien ulkopuolelle. Karttoihin ei näemmä ole juuri luottamista, sillä niissä ei ole merkittynä puoliakaan teistä, joita pitkin ajelimme. Keisarin hauta-alue oli siisti ja hyvin hoidettu ja muutenkin monin kerroin vaikuttavamman näköinen alue kuin esimerkiksi Huen keskustassa oleva Imperial City. Alue oli suuri ja sille mahtui puistikkoa, lampea ja monenmoista rakennusta. Keisari itse elinaikanaan oli mukana suunnittelemassa aluetta ja olipa hänellä siellä ollessaan niinkutsuttu toimisto sekä vapaa-ajan rentoiluun tarkoitettu paviljonki. Itse hautamausoleumi on aika simppeli ja keisarin sekä hänen ensimmäisten vaimojensa haudat noudattavat samaa kaavaa, tosin keisarin itsensä hauta-arkku on hieman koristeellisempi (oli kuitenkin ilmeisesti vaatimaton keisari arkun suhteen). Aluella kiertely oli mukavaa ja mielestäni hyvin sisäänpääsymaksunsa (alle 2€) väärti.

Portti keisarin "toimistolle

Osa rakennuksista on raunioitunut

Puupuisto

Keisaria vartioiva mandariinisotilas

Keisarin hauta

 Jatkoimme skopoilla aikamme harhailtuamme vankilalle. Alueella oli 8 vankilaa, jotka ovat olleet käytössä vuonna 1963. Kopperoista enää yksi on pystyssä ja kunnostettu kuvaamaan vankien oloja. Rakennuksen sisälle on tehty ajan mukaiset pikkuruiset sellit ja puunuket esittävät vankeja ja vartijoita. Olot ovat olleet todella ankeat ja mitättömät ja kuulemamme mukaan vangit ovat joutuneet tyydyttämään nälkäänsä rotilla. Vuonna 2005-2006 alueen lähistölle rakennettiin temppeli ja patsas vankilan uhrien muistoksi. Alue oli pienehkö, mutta vaikuttava.

Vankien oloja

Vankien muistopatsas

  Nyt on allekirjoittaneen kuukausi Vietnamissa täysi vaikka vielä olisin voinut tänne jäädäkin. Hetkisen kuluttua lähtee suunta kohti lentokenttää; tiedossa reilut 25 tuntia matkustamista ennenkuin kotimaan kamara on huomispäivänä saavutettu. Luovutan siis bloggailemisen ilon blogin oikeille omistajille ja kiitokset lukijoiden mahdolliselle mielenkiinnolle! (:

T: J